Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Äkkipojan Helo (Fin Kva Jahti-Kallen Julle/94A - Äkkipojan Nafti/90B)

Fin23404/97A,  26.4.1997-28.4.2012

Kasvattaja: K. Juutilainen, Siilinjärvi

Kuvassa Helo 10V.

Helo on 59,5cm korkea Suomenajokoirauros. Erittäin tottelevainen on minulle kun on näköpiirissä, ei muulloin. Luonne sillä on erittäin rauhallinen ja miellyttävä, juro ja itsenäinen, sen verran vahva ettei häntäkään ole vielä koskaan ollut koipien välissä. Oli erittäin varhais syttyinen ja on ollut alusta asti äärimmäisen riistaverinen, määrätietoinen ja itsenäinen työskentelyssään. Sitkein suoritus sillä on karkureissuilta jolloin oli 6vrk:n sisään koko ajan metsässä 4h vaille 5 vuorokautta, välillä oli n.28h kotona lepäämässä kun sain kiinni. Kunnes taas karkasi... Niiltä reissuilta myös pisimmät kuulemani ajot yli 30h. Pisin täysi putki alle 5min hukalla on n.14 tuntia hyvin kulkevaa ajoa. Vanhemmiten ja "laiskistuttuaan" tulee metsästä nyt yleensä jo saman päivän aikana kotia, jos sinne on jäänyt. On aiheuttanut nuorempana isoja ongelmia jatkuvan metsään karkailunsa vuoksi. Sitä ei moni voi käsittää millainen peto se on ollut karkaamaan ja aiheuttamaan päänvaivaa. Normaalin koiraverkon läpi minuutissa, minkkiverkon jolla karkaamisreikä oli paikattu se hajoitti jos laidasta pääsi repimään, aidan ali- ja yli suoraakin tiheäsilmäistä seinää pitkin siirrellen samalla vielä esim.kulkueste lankut häkin päältä, normaalin koiran kettinginkin oppi katkaisemaan... Muistoksi jäi katkenneet alaleuan kulmahampaat jotka piti sitten leikata pois ja arpi takareidessä, kun repi kerran auki nahkansa siitä.

Haulla ei pidä ollenkaan yhteyttä vaikeissakaan olosuhteissa, vain sattumalta ja joskus tekee muutaman minuutin "paskalenkin" katsoen mihin päin lähtis. Haku on liiankin laajaa hajuttomassa maastossa, useamman kilometrin päähän ulottuvaa. Nuorempana oli erittäin nopea löytäjä kun käytti enemmän ilmavainua, vanhemmiten haku on mennyt enemmän jälkitarkaksi. Hakupuolella miinuksena vanhemmiten liian runsas äänenanto yöjäljelle, eikä ole pystynyt sen takia kokeissa kilpailemaan. Olisi pitänyt nuorena enemmän startata kokeisiin.

Haukku on erittäin kuuluvaa, yleensä erittäin intohimoista ja tiheyttäkin on, sukupuolileima täysin selvä, sointuja voisi olla enemmän tai ne voisivat selvemmin erottua toisistaan ja se kuulostaakin joskus hieman yksiääniseltä.

Ajon laatu on pääsääntöisesti erittäin sujuvaa ja äänenanto vuolasta&herkkähaukkuista. Oli kuitenkin nuorempana täysin rehti ajolla eikä kerrannut pätkääkään. 4,5v.-5,5v. ikäisenä tuli sitten kaikki tulehdukset kerralla, vaikka aikaisemmin ei ollut pienintäkään vaivaa terveydessä. Oli nenä- ja korvapunkkia, pahaa tulehdusta kurkussa ja keuhkoissa, keuhkoputkissa, korvissa ja silloin se herkistyikin väsyksissä ollessaan hieman liikaa, esim. Pointer ajot 2001 se oli lähellä voittaa, jos olis viimeinen puoli tuntia toisena päivänä onnistunut, mutta oli huonommassa kunnossa kuin oletin ja jokunen alö miinus tuli aivan erän lopussa. Jänis oli jo neljästi samaa uraa mennyt, niin läksipä vielä koira viidennelle vaikka jänis ei... Kurkku ja anaalit leikattiin seuraavana syksynä&talvena ja koira tuli ajan kanssa kuntoon. Nuorempana kuljetti jänistä nopeasti pitkissäkin ajoissa, eikä jäniksellä ollut silloin vara jatkuvasti piilotella tai joutuikin tunteroisen paikkeilla hampaisiin. Vanhemmiten ajovauhti on jo hiipunut. Ajovarmuus ja laatu on 2,5v. iästä lähtien ollut lumella varsinkin loppukautta kohden mennen aivan loistava, huonoissakin oloissa. Sulalla normaalin kohtuuhyvän kva koiran tasoa, eli ei aina niin varmaa mutta ajoittain kyllä sulallakin kelillä on tullut loistosuorituksia ja iän myötä varmuutta. Nyt muutamana vuonna ei ole ollut enää niin hirmu kunnossa, vaan on ollut jotain pientä häikkää ja tulehdusta mitkä ovat näkyneet suorituksissa.

Koiran muita hyviä puolia ovat mm.kestävyys ja jäsenten/lihaksiston hyvä kunto. Ei ole ollut vielä koskaan kankeana. Ei todella kovien rasituksienkaan jälkeen, vain pientä väsymystä!!!

Hakulöysyyden lisäksi parannettavaa koirassa olisi ehkäpä hieman hukkatyöskentelyn laajuudessa, mikä saisi olla hieman suppea alaisempaa ja lämpimillä sulilla keleillä nokka ei pelaa niin hyvin kuin esim. Poksulla pelasi vaan on kuivempinokkainen, johtuen ehkä mm. Helon vähäisestä vedenjuonnista.

 

1.Syksy 1997: Helon hain v.1997 kesällä myös Siilinjärveltä, samasta paikasta kuin Poksunkin pari vuotta aiemmin. Tiesin sen emän Naftin olevan aivan huippuluokan ajuri myös sulalla, jolla oli haulla herkkyyttä, mutta sillä oli aivan loistava haukku, intokin kohdallaan ja huippu luonne ym. mielenkiintoista. Kilpailu valioksi sillä katkesi heti ensimmäisen koestartin jälkeen (josta tuloksena sulankelin 1.p) kun loukkasi jalkansa. Emänsä veroinen huippunarttu! Kun nuorella isäuroksella Jullellakin (möivät sen sitten myöhemmin Norjaan) oli jo huipputuloksia ja lisäksi pääsin valitsemaan uroksen päältä. Tai, siis kun astutuspentua ei uroksen omistaja pystynytkään ottamaan niin sain sen vaikka hieman jälkijunassa olinkin. Heti pienenä pentuna sen kova riistavietti ja itsenäisyys työskentelyssä tuli esille, 2-3 kuukauden ikäisenä viihtyi jo jäniksen ym. hajuilla pitkiä aikoja, jopa 20-40 min lenkkejä. Ja muutenkin oli hirveän utelias ja sillä oli rohkea varma luonne, kauhean energinen naskalihammas, joka kantoi pihan täyteen jostain löytämäänsä roinaa ja luita ym. Ensimmäinen ajo äänen kanssa sille tuli 3 päivää alle 3kk ikäisenä! Olin riistapellolla ja pentu oli mukana, odottelin pentua lenkiltänsä ja siinä tallustellessani pellolla huomasin raiheinikossa jäniksenpojan. Koira tuli tykö ja ohjasin sen kyyhöttävän jäniksenpojan tykö. Helo haistoi poikasen ja meni nuuhkimaan sitä, ensin sen takapäätä ja sitten kun se rupesi jänön korvia haistelemaan niin silloin vasta petti jänöltä hermot ja läksi hyppyyn. Koira siinä sekunnin pari paikallaan ihmeissään ja sitten läksi perään ja alkoi haukun kanssa ajamaan. 200-300 metrin päähän sille tuli hukka, josta kävin sen pois hakemasta n.15 min. kuluttua. Ensimmäisen jäniksen ammuin sille sen ollessa 4,5 kuukauden ikäinen. 6kk ikäisenä ajoi jo pari tuntia varsin sujuvasti. 7kk ikäisenä tuli ensimmäiset täyden erän ajot ilman hukkia ja 8kk ikäisenä ajoi jo muutaman n.4-6 tunnin ajon ilman pitempiä hukkia, kun en sattunut aikaisemmin saamaan koiraa kiinni. Eikä varmasti tullut hakematta pois ja kun jäljettömäänkin umpihankeen päästi, niin läksi hirveällä innolla eikä peräänsä katsellut. Tammikuussa loukkasi pahasti takajalan kintereen, kun hyppäsi auton katon kautta kiiveten, saaden suuhunsa seinällä korkealla 3 metrissä roikkuvan riistapaistin ja tuli alas ilmeisesti polkupyörien päälle. Ontui jalkaa yli puoli vuotta kunnes parani.

2.Syksy 1998: Syyskuussa tuli jo n.11h sujuva ajo ilman kovin pitkiä hukkia, kun en aikaisemmin ottanut sitä ajosta kiinni.  Ajot olivat usein melko sujuvia, tosin pitkiä hukkiakin vielä usein tuli. Ajo oli yleensä nopeasti kulkevaa ja maisemat vaihtui. Jäniksiä sille ammuttiin n.pari-kolmekymmentä. Kymmeniä todella pitkiä ajoja tuli sillekin kaudelle ja todellinen "syttyminen" tapahtuikin syksyn mittaan ja koiralla ei ollutkaan silloin enää mitään älliä lopettaa ajoa, vaan oli aina haettava pois. Pisin ajo silloin taisi olla sitten keväällä, kun taas karkasi häkistä väkisin ajamaan. Siitä alkaen kun löysin sen ajamasta sydänmaalta, niin n.30,5h kuuntelin vähän väliä ajoa, kunnes sain sen ajosta kutsumalla kiinni. Aikaisemmin kun en väliin kerennyt tai viitsinytkään mennä.

3.Syksy 1999: Jäniksiä ammuttiin ja ajovarmuus kasvoi pikkuhiljaa syksyn mittaan. Sulalla ei vielä kovin varmaa vaikka paljon hyviäkin ajoja oli, mutta lumikeleillä Tammi-Helmikuussa oli jo tasaisen varmassa huippukunnossa ja ajoeristä suurin osa olikin silloin jo täysiä ajoja. Starttasin kerran silloiseen 1 päivän kokeeseen raskaassa lumikelissä ja tulokseksi tuli 97,75p. Hakupuolella astui joulukuussa kuvaan herättely, joka oli aivan Helmikuun lopussa ajoittain jo melko voimakasta. Löydöt olivat kuitenkin erittäin nopeita.

4.Syksy 2000: Metsästystä lähinnä ja kaksi sulankelin startattua koetta joista 35,33p.Avo0 Kinnulassa ja 50,21p.Avo3. Haapajärvellä jossa otti eka erällä jäniksen kiinni, mutta eivät edes merkanneet koepöytäkirjaan! Kilpailuinto ei ollut korkeimmillaan tai loppui aikamoiseen vittuuntumiseen...

5.Syksy 2001 : Metsästystä lähinnä. Alkusyksystä koira repi jalkansa ja oli yli kuukauden sairasloma. Ei ollut juuri kilpailuintoa ja koiran kurkkukin alkoi vuodenvaihteessa oireilla, Tammikuussa yksi koe Kiuruvedellä jossa eka päivänä haut 4min ja 7min ja ajot 108min ja 120min erittäin vaativassa ja raskaassa karppakelissä. Toisena päivänä aivan huippukeli, 83min hakua ja suljettu hakulöysyydestä, että semmonen koe... Helmikuussa KV Pointer ajot jossa eka päivänä haut 8min ja 18min, ajot täysin rehellisesti 115min ja 120min ja piikkipaikka seuraavaan päivään. Toinen päivä haku 62min ja ajoa 96 min kunnes koiralta petti tietämättäni pahassa keuhkotulehduksessa ja simahtaneena ollessaan hermot ja alkoi harvakseen ajaa poukuttaa pätkän vanhaa uraa mistä jänis oli jo 4:sti aiemmin mennyt, kävi vielä jänis meidän edessä... Jäi lopusta minuutit saamatta ja tulos 87,52Voi1 ei paljon mieltä lämmittänyt.

6.Syksy 2002: Syksy meni koiralla sairastellessa nenä- ja korvapunkkeja, korvia, kurkkua ja anaaleitakin. Oli kasvattajalla lainassa talveen asti, kun itse olin Riihimäellä töissä enkä ehtinyt niin harrastaa. Ammuttiin kuitenkin jäniksiä ja ajoi niitä monia kiinni. Ajoi terveenä ollessaan sulallakin jo huippu ajoja.

7.Syksy 2003: Koira ajoi erinomaisesti sulallakin. Kokeissa käytin syyskuussa Kajaanissa kerhoottelussa, jossa tuloksena sulkeminen hakulöysyydestä 126 hakuminuutin jälkeen. Joulukuun alun sulankelin koe Nivalassa jossa eka erä haku 21min ja ajoa kuultiin 105min kovassa tuulessa, toinen erä hakua 154min ja suljettu hakulöysyydestä.

8.Syksy 2004: Metsästystä, ei kilpailtu. Ei kuitenkaan päässyt kovin paljon metsälle. Ajoi hyvin.

9.Syksy 2005: Metsästystä, ei kilpailtu. Ei kuitenkaan päässyt monesti metsään eikä toiminut aivan niin hyvin kuin aikaisempina vuosina. Vauhti alkoi tippumaan.

10.Syksy 2006: Metsästystä, ei kilpailtu. Vauhti on jo tippunut. Alkusyksystä ajoi jonkinkerran melko hyvän ajon, mutta sitten koira ei oikein kunnolla toiminut ja ajoi hiljaakin jänistä kun kurkussa jotain häikkää.

11.Syksy 2007: Muutamia kertoja ollut metsässä, n.kerran viikossa tahtia. Ajot ihan ok ja yksi jänökin jo ammuttu:)

12.Syksy 2008: Eläkepäivillä... patti kyljessä, leuan aluksen raapinut auki ym...

 

Yhteiset esivanhemmat 8 sukupolvea (100% tiedossa)
Esivanhempi
Osuus sukusiitos-
prosentista
FIN KVA AK-66 HÖLYNPÖLY
1,66626%
FIN MVA FIN KVA LAIKUN VILI
0,19760%
FIN MVA FIN KVA RAMI
0,07439%
FIN MVA FIN KVA SUOPELLON JAMI
0,07324%
S MVA S KVA LAIKKU
0,04921%
S MVA FIN MVA FIN KVA JOKO
0,04883%
FIN KVA AK-68 JACK
0,02441%
FIN KVA KANS MVA POHJ MVA CZE MVA MV-65 JULLE
0,02136%
VALORIN VAUHTI
0,01297%
FIN MVA FIN KVA JEHU
0,01221%
FIN MVA FIN KVA TUUKA
0,00916%
FIN MVA FIN KVA KANS MVA V-61-62-63 HIPPU
0,00916%
FIN KVA PEKKA
0,00610%
FIN MVA FIN KVA HIIVAN JEHU
0,00305%
TARU
0,00305%
Yhteensä
2,21100%
 
©2017 Haukkuhurtan kennel - suntuubi.com